Bertta Koistinen (o.s. Moilanen) syntyi 13. marraskuuta 1917 Lavijärvellä, Sortavalan maalaiskunnassa. Hänen elämänsä sai muotonsa aikana, jolloin Suomi eli itsenäistymisen jälkeisiä vuosia ja valmistautui kohtaamaan 1900-luvun suurimmat haasteet. Karjalainen tausta ja kotiseudun menetys olivat merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttivat Bertan elämään – kuten monen muunkin suomalaisen.
evakkotaival kahteen otteeseen
Bertta Koistinen joutui kokemaan evakkotaipaleen kahdesti:
- Talvisodan syttyessä hän pakeni perheensä kanssa Värtsilästä Joensuun kautta Suonenjoelle. He yöpyivät hetken jopa Joensuun kirkon yläparvella.
- Jatkosodan aikana uusi evakkomatka johti Tornioon. Siellä matka tehtiin suljetuissa umpivaunuissa, jotka jättivät lähtemättömän muistijäljen Berttaan ja hänen läheisiinsä.
Evakkoelämän epävarmuus ja koti-ikävän keskellä Bertta Koistinen osoitti voimakasta resilienssiä ja käytännön elämänhallintaa – piirteitä, joita hänen perheensä ja erityisesti tytär Katri Helena myöhemmin arvostivat suuresti.
perhe-elämä uusissa oloissa
Sodan päätyttyä Bertta ja hänen miehensä Veikko Koistinen asettuivat Uusi-Värtsilään. He perustivat perheen ja saivat kaksi lasta:
- Katri Helena (s. 17. elokuuta 1945), josta tuli yksi Suomen rakastetuimmista laulajista.
- Perheen toinen lapsi, poika Jorma, menehtyi surullisesti vain puolivuotiaana aivokalvontulehdukseen.
Bertta oli kodin tukipilari, joka huolehti arjesta, ompeli vaatteita niin perheelleen kuin kyläläisille ja varmisti perheen selviytymisen sodanjälkeisessä Suomessa.
äidin rooli ja vaikutus katri helenan elämään
Bertta Koistinen oli lämmin, lempeä mutta periksiantamaton nainen, jonka vaikutus näkyy Katri Helenan persoonassa ja urassa. Katri Helena on itse kuvannut äitiään ”hulttiomummiksi”, jolla oli huumoria ja elämäniloa pitkän elämänsä loppuun saakka.
Evakkokokemusten perintö siirtyi sukupolvelta toiselle – Katri Helena on myöhemmin osallistunut muun muassa UNICEF:n pakolaislasten kampanjoihin ja puhunut julkisuudessa empaattisesti evakkojen kokemuksista.
juhlahetki: satavuotispäivä askolassa
Marraskuussa 2017 Bertta Koistinen täytti 100 vuotta, ja juhlapäivää vietettiin Askolan palvelutalossa Katri Helenan ja läheisten kanssa. Vaikka ikää oli kertynyt jo vuosisata, Bertta oli yhä kirkassilmäinen ja hyväntuulinen – elävä todiste suomalaisesta sisusta ja elämänvoimasta.
Matka päättyy, mutta perintö jää
Bertta Koistinen menehtyi tammikuussa 2020 102-vuotiaana. Hänen poismenonsa sai aikaan laajan mediahuomion Suomessa. Katri Helena kertoi äitinsä toivoneen viimeisiksi päivikseen vain rauhaa ja lepoa. Bertan muisto elää perheessä ja suomalaisessa kulttuurissa vahvana esimerkkinä sodanjälkeisestä naisesta, joka ei koskaan valittanut, vaan hoiti tehtävänsä hiljaisesti ja sydämellisesti.
miksi bertta koistinen on tärkeä hahmo suomalaisessa kulttuurissa?
- Historiallinen todistaja: Bertta eli läpi Suomen historian vaiherikkaimmat vuosikymmenet – itsenäistyminen, sodat, jälleenrakennus ja hyvinvointivaltion synty.
- Evakkojen edustaja: Hän oli osa sukupolvea, joka joutui jättämään kotinsa ja aloittamaan kaiken alusta.
- Äidin esikuva: Hänen kasvatusperiaatteensa, lämmin luonteensa ja vahva selkärankansa näkyvät Katri Helenan kautta suomalaisessa musiikkielämässä.
- Sata vuotta elämänviisautta: Harva suomalainen elää yli vuosisadan – ja vielä harvempi tekee sen niin arvokkaasti kuin Bertta.
yhteenveto
Bertta Koistisen tarina ei ole vain kertomus yhdestä naisesta – se on kertomus suomalaisuudesta. Se on kertomus koti-ikävästä, uudelleenrakentamisesta, perheestä ja äidinrakkaudesta. Bertta edustaa evakkosukupolven sydäntä: vaatimattomuutta, mutta samalla valtavaa henkistä voimaa. Hänen muistonsa elää paitsi Katri Helenan lauluissa, myös jokaisessa suomalaisessa, joka on joskus joutunut aloittamaan alusta.
