Siinä missä kaikkien suomalaisten tietämät nimet Esa Tikkanen, Jari Kurri ja Teemu Selänne pelasivat NHL:ssä vielä silloin kuin palkat olivat edes jollakin tavalla tajuttavalla tasolla, nykyajan sopimukset voittavat ne moninkertaisesti – vai mitä mieltä olet esimerkiksi Dallas Starsin 96 miljoonan euron sopimuksesta Mikko Rantasen kanssa. Jokainen näistä, ja nimenomaan tämän hetken tähdet kuten Sebastian Aho, Patrik Laine, Miro Heiskanen ja Aleksander Barkov tienaavat uransa aikana jopa kymmeniä miljoonia, joten kysymys, minne rahat menevät on aiheellinen.
Monet pelaajat sijoittavat rahansa järjellä, toiset tunteella, toisella kohteena voi olla kasino. Esimerkiksi entinen jääkiekkoilija Ville Leino perusti BilleBeino vaateyrityksen vuonna 2014. Aina nämä yritysideat eivät kanna pidemmälle, ja BilleBeino jätti oman konkurssihakemuksensa tämän vuoden huhtikuussa. Monet näistä jääkiekkoilijoista tykkäävät muutenkin luksuselämästä, joten iso osa rahoista menee Teemu Selänteen viitoittamalle tielle eli taloihin ja autoihin. Mutta Selänne osasi sijoittaa rahojaan myös muualle, onhan hänellä vieläkin ravintolansa Los Angelesin läheisyydessä.
Suomalaisten NHL ammattilaisten omistuksesta löytyy mm.
- ravintoloita
- suomalaisia jääkiekkoseuroja
- kouluttamista ja konsultointia
- jääkiekkoiluun liittyviä oppilaitoksia
- vaateliikkeitä
- yrityshautomoita
Niklas Bäckström ja Lasse Kukkonen ovat olleet mukana osakkaina yrityksessä, joka kehitti juoman juuston valmistuksesta syntyneestä herasta. Tuote herätti kiinnostusta kansainvälisissä urheilupiireissä, mikä nosti myös yhtiön arvoa, ei pelkästään siis Niklaksen ja Lassen ansiosta. Ja onhan esimerkiksi Teemu Selänne nähty elokuvissa, ja TV-sarjoissa.
Taalajäiden miljoonat ja niiden tulevaisuus
Se, että urheilija tienaa miljoonia, ei aina tarkoita sitä, että eläkepäivät olisivat turvatut. Olemme menneinä vuosina saaneet lukea niin suomalaisista kuin muiden maiden entisistä urheilijoista, jotka ovat pelanneet, juoneet tai muuten vain tuhlanneet kaikki rahansa muutamassa vuodessa ammattilaisuutensa jälkeen. Osa syynä tässä kaikessa on jääkiekkoilijoiden kehno taloudenhallinta, sekä huono taloudenhoito. Monesti rahansa hukanneet ex-pelaajat ovat myös luottaneet raha-asioissaan vääriin henkilöihin.
Onneksi kuitenkin löytyy esimerkkejä myös toisesta suunnasta – eli onnistumisista. Esimerkiksi Kimmo Timosen tiedetään sijoittaneen osan NHL-rahoistaan KalPan lisäksi yrityksiin, joista hänelle on tullut myös oikeata tuloa. Timosen malli kasvattajaseuransa tukena on tuttua monelle muullekin suomalaiselle jääkiekkoilijalle. Samalla tavalla ovat tukeneet omaa kasvattajaseuraansa myös Koivun veljekset, jotka ovatkin Miikka Kiprusoffin kanssa osaomistajia HC TPS Turku Oy:ssä.
Kun jääkiekkoilija saa nimensä NHL-papereihin ja palaa joku päivä takaisin Suomeen, saa hän olla varma, että hänelle tullaan esittelemään niin monta yritysideaa, kun hän vain jaksaa kuunnella. Kyse onkin sitten enemmän siitä, mitkä niistä valitsee, vai kiinnostaako sijoittaminen lainkaan?
Esimerkiksi Olli Jokinen jatkoi uraansa jääkiekon parissa South Florida Hockey Academyn toiminnassa mukana olemalla.
Raha ja hyväntekeväisyys
Monet entiset ja nykyiset jääkiekkoilijat ovat oppineet jääkiekkoammattilaisuutensa aikana antamaan osan tuloistaan hyväntekeväisyyteen – tapa, joka on hyvinkin tuttu Amerikasta. Esimerkiksi Teemu Selänne on mukana Godfathers Foundation säätiössä, ja itseasiassa ollut aina sen perustamisesta saakka, Sen tehtävänä on ollut kerätä varoja sairaille lapsille. Myös Sebastian Aho on ollut samantyyppisesti mukana tukemassa nuoria, kuten mentoroinnissa. Saku Koivu on auttanut keräämään varoja mm. Montreal General Hospitalin uuteen PET/TT laitteeseen. Lisäksi esimerkiksi Pekka Rinne on tehnyt pitkäaikaista hyväntekeväisyystyötä. Pekka Rinne oli perustamassa 365 Pediatric Cancer Fundia, joka on kerännyt miljoonia lasten syöpätutkimukseen ja hoitoon. Rinteen omistautuminen tälle rahastolle on esimerkki sitoutumisesta merkittävään hyväntekeväisyystoimintaan, jolla on oikeasti vaikutusta lasten ja heidän perheidensä elämään. Hänen NHL:ssä saamansa King Clancy Memorial Trophy korostaa hänen ominaisuuksiaan sekä jäällä että sen ulkopuolella.
Suomessa tai Euroopassa koko ammattiuransa pelanneet jääkiekkoilijat eivät välttämättä toimi samalla tavalla hyväntekeväisyyden suhteen, tai näin näkyvästi. USA:ssa eläminen on antanut siellä uransa tehneille opit, jotka näkyvät myös hyväntekeväisyyden tekemisessä ja sen tekemisessä näkyvästi.
Ammattiuran nurjat puolet
Valitettavasti NHL- ja jääkiekkoammattilaisuus ei ole kaikille tie onneen. Esimerkkinä tästä voisi toimia nykyään Montrealin Canadiensin väreissä pelaava Patrik Laine, joka on yksi NHL:n tehokkaimmista ylivoima-aseista, mutta jolla on pahoja henkilökohtaisia ongelmia. Todennäköisesti Patrik on vaimonsa avustama päässyt suurimmasta osasta näitä ongelmista yli, ja palasi jopa pelaavaan kokoonpanoon tehden paljon ylivoimamaaleja tällä kaudella Montrealille, joutuen kuitenkin pudotuspeleissä vilttiketjuun – Patrikilla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet vielä palata huipulle. Laineen kohdalla on kysymysmerkkinä yhä hänen pääkoppansa, ja sen selviäminen kaikista odotuksista, joita hän ja fanit häneen kohdistavat.
Laine on ehtinyt omalla urallaan ansaita jo yli 53 miljoonaa US-dollaria, joten jo pienelläkin suunnittelulla voisi kuvitella, että Laineella on eläkkeelläkin varaa laittaa huippusuunnittelijoiden vaatteita päälleen, mistä hän itseasiassa on USA:ssa aika tunnettu (jääkiekkoilijoiden parissa).
Raha ja perhe
Perhe-elämä on merkittävä osa monien urheilijoiden elämää ja se voi vaikuttaa erikoisella tavalla myös heidän talouteensa. Tästä isona mediaesimerkkinä toimii Mikko Koivu ja hänen riitaisat naisasiansa ja avioeronsa. Jääkiekkoilijan, joka ansaitsee miljoonia dollareita yhdestä jääkiekkokaudesta, saa olla oikeasti varuillaan kaikenlaisten huijareiden suhteen – eikä ole lainkaan ennen kuulumatonta, että jääkiekkoilija päätyy naimisiin, unohtaa avioehdon, ja päätyy antamaan parin vuoden päästä puolet omaisuudestaan erossa pois.
Suomalaisten NHL-tähtien elämäntyyliin liittyvät kulut vaihtelevat yksilöllisesti. Esimerkiksi ex-kiekkoilija Teppo Numminen asuu lähellä Nokia Arenaa kaupungin keskustassa, kotikaupungissaan Tampereella. Osa ammattilaisista taasen tykkäävät hankkia asuntonsa kaukana keskustoista. Itseasiassa moni suomalainen NHL-ammattilainen on aktiivinen kalastaja, jonka kautta loma-ajan asunto löytyy enemmän mökkiolosuhteista kuin kaupunkien sykkeistä.
Sijoittaminen ja raha
Monet suomalaiset jääkiekkoilijat aloittavat sijoittamisen jo uransa alkuvaiheessa. Esimerkiksi entinen NHL-pelaaja Jani Rita aloitti kuukausisäästämisen Evlin rahastoihin jo 17-vuotiaana, asuessaan vielä vanhempiensa luona. Hän on myöhemmin sijoittanut muun muassa Nokian ja UB:n osakkeisiin. Sijoittaminen nähdäänkin keinona turvata taloudellinen tulevaisuus urheilu-uran jälkeen, ja monet jääkiekkoilija sijoittavatkin varojaan rahastoihin, koska ne ovat kohtuullisen turvallinen tapa sijoittaa miljoonat.
Varainhoitoyhtiö Obsidoa vetävä Jani Nikko kertookin, että sekä kovapalkkaiset maailmantähdet että uransa alussa olevat liigapelaajat sijoittavat palkkojaan rahastoihin ja osakkeisiin.
Säästäminen voi helpottaa usein kivuliastakin elämänmuutosta ammattiurheilusta siviilielämään.
Rahan loppuminen
Entä kun entinen ammattilainen huomaa, että rahat ovat loppu? Yksi tällainen tarina on Edmontonissa melkoista mainetta yhä ylläpitävä Esa Tikkanen. Hänellä loppuivat rahat, niin hän alkoi myydä mestaruussormuksiaan, joita Edmontonin aikana hänelle kertyikin sopivasti.
Rahan loppuminen pankkitililtä korostaakin sitä, että jokaisen meistä tulisi seurata omaa talouttaan ja kulutustaan, on hyvä olla tietoisena siitä, mitä tilille tulee ja paljon sieltä lähtee.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset jääkiekkoilijat ovat yhä tietoisempia taloudellisen tulevaisuutensa turvaamisesta. Sijoittaminen rahastoihin ja osakkeisiin sekä yrittäjyys ovat keinoja, joilla he valmistautuvat urheilu-uran jälkeiseen elämään. Koulutus ja pitkäjänteinen suunnittelu ovat avainasemassa tässä prosessissa, mutta jääkiekkoilu on usein aloitettu niin nuorena, ettei opiskelu ole ollut se pääajatus, eikä se ole muuttunut uran aikana, joten useimmiten jääkiekkoilija tarvitsee asiantuntijan rahojensa hallintaan, aivan kuten Kimi Räikkönen on tehnyt vuosi formulapiireissä ollessaan.
Tästä kaikesta on hyvä oppia se, että tulevaisuutta kannattaa suunnitella, ja sijoittaminen sekä säästäminen on hyvä pitää mukana omassa arjessa ja toiminnoissa, vaikka sattuisit juuri nyt ansaitsemaan hyvin, sillä kukaan ei koskaan tiedä mitä muutaman vuoden päästä voi olla elämässä edessä.
